12.01.2025
UUSI VUOSI 2025!
Oletko sinä tehnyt uuden vuoden lupauksia?
Minä tein ennen aina lupauksia uudelle vuodelle, jotka aloitin innolla heti tammikuussa. Oli kuntokuuria ja uusia harrastuksia, mutta jossakin vaiheessa rupesin huomaamaan, että jaksoin aina noin kuukauden, kunnes kaikki unohtui arjen sykkeeseen.
Nykyään en niinkään tee enää lupauksia, vaan pikemminkin toivomuksia, joista rakentuu unelmalista täynnä sellaisia haaveita, joita haluaisin lähteä toteuttamaan.
Kun vuosi on kulunut ja katsoo listaa, niin moni asia on yllätyksekseni aina toteutunut.
Toki, jotkut unelmat eivät vain aina toteudu niin helposti, niihin voi mennä aikaa vaikka 17 vuottakin. Siellä ne alitajunnassa kuitenkin pyörivät, ja hupsis kun yhtäkkiä ne ovatkin käyneet toteen. Elämällä on yleensä tarkoitus viedä asioita eteenpäin ja kaikki asiat tapahtuvat silloin, kun niiden aika on.
Minulla on ollut nuoresta asti haave, paremminkin ”unelma”, asua vanhassa talossa. Silloin kun poikamme olivat pieniä, kävimme katsomassa monen monituista taloa, mutta kohdalle ei koskaan osunut sitä oikeaa.
Halusimme talon läheltä vanhempiani, eikä sellaista löytynyt, joten isäni ehdotti, että rakentaisimme talon Karhiin. Ja se sopi meidän silloiseen elämäntilanteeseen oikein hyvin. Vietimme siellä monta ihanaa, unelmien täytteistä vuotta - lapset saivat kasvaa maaseudun rauhassa, turvallisessa luonnon helmassa ja suvun keskellä. Leikit keskittyivät upeaan ulkoilmaan, lähimpien ihmisten asuessa vain kävelymatkan päässä. Pidimme tärkeänä sitä, että lapsemme pääsivät kyläkouluun, josta itsekin olen koulutieni aloittanut…
Keräsimme tuona aikana kasan kauniita muistoja, joihin on ihana toisinaan palata.
Elämä meni eteenpäin, eikä aikaakaan kun huomasimme olevamme kahdestaan. Silloin se haave vanhasta talosta pullahti taas esiin ajatuksissa. Se oli iso asia meidän elämässämme, sillä siihen liittyi myös luopumista, uskallusta irrottautua tutusta ja turvallisesta uuden unelman toteutumiseksi. Me kuitenkin uskalsimme tehdä sen hypyn tuntemattomaan.
Toinen iso unelma, jonka toteutuminen, on tapahtunut pikkuhiljaa, ehkä vähän jopa huomaamatta. Ihailin aina Saviheinäpuotia Lopella: “Voi kuin minullakin olisi tuollainen!”.
Oma unelmani rakentui ajallaan, pienin askelin ja pienin asioin. Palaset loksahtelivat paikoilleen, ja viime kesänä oikein hätkähdin, että minullahan on tämä puoti, nythän elän tätä unelmaa joka päivä. Nyt on aika nauttia tästä, mitä on saavuttanut.
Vuosi 2025 unelmien haavelistaan tuli taas lisää ajatuksia, sekä myös uusia päämääriä. Toivon, että tämän vuoden haaveeni toteutuisi syksyyn mennessä, ja että tekin pääsisitte kokemaan osan siitä… Jos kaikki menee niin, miten olen unelmoinut.
Toivotan kaikille seuraajilleni iloista ja onnekasta vuotta 2025!